Karhuseudun teemahankkeet

 

Karhuseutu kehittää 2022

 

Hankkeen hakija

Karhuseutu kehittää 2022 ­teemahankkeen hakijana toimii Karhuseutu ry, joka on maaseudun kehittämisyhdistys. Yhdistyksen tehtävänä on innostaa ja kannustaa alueen yhteisöjä ja toimijoita oman elinympäristönsä kehittämiseen ja elinvoimaisuuden säilyttämiseen maaseutualueilla. Toiminnan tavoitteena on paikallisten palveluiden säilyminen, työllisyyden lisääminen sekä alueen asukkaiden ja matkailijoiden viihtyisyyden edistäminen. Yhdistys toimii Nakkilan, Luvian, Kokemäen, Harjavallan, Porin ja Ulvilan alueella vastaten Leader -hankkeisiin liittyvästä neuvonnasta ja aktivoinnista alueen yhdistyksille ja yrityksille. Yhdistyksen alueella on asukkaita noin 60 000 ja jäseniä on noin 200. Jäsenistö koostuu alueen maaseudun asukkaista, yrittäjistä, yhdistyksistä, yhteisöistä, kunnista ja oppilaitoksista. Karhuseutu ry on toiminut vuodesta 1997 lähtien.

Hankkeen tarve ja tausta 

Edellisellä ohjelmakaudella Karhuseutu toteutti useamman koordinaatiohankkeen ja tällä ohjelmakaudella on toteutettu jo lukuisia teemahankkeita. Teemahankkeiden tulokset ovat olleet erittäin hyviä suhteessa investoituihin kustannuksiin. Teemahankkeiden avulla pystyttiin vastaamaan erityisesti yhdistysten pieniin tarpeisiin, joihin ei aikaisemmin 5 000 euron minimitukimäärän takia ole ollut mahdollisuutta. Teemahankkeiden avulla Karhuseutu on saanut uusia hanketoteuttajia, koska teemahankkeet toimivat ns. “matalan kynnyksen” hankemalleina sellaisille yhdistykselle, joille hanketoiminta on oudompaa.

Kullakin Karhuseudun alueella on oma paikalliskulttuurinsa, jotka rakentuvat vahvan identiteetin varaan. Paikallinen identiteetti koostuu alueen osaamisesta ja ihmisten aktiivisesta toiminnasta, joita tällä hankkeella pyritään tuomaan paremmin esille ja kehittämään entisestään.

Monimuotoinen kulttuuri-, liikunta- ja taidetoiminta on erinomainen alueen ihmisiä yhteen kokoava ja paikalliskulttuuria kehittävä toimintamuoto. Erilaisten projektien, esitysten ja tilaisuuksien avulla lisätään alueen viihtyisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Uudenlaisia palveluita ja toimintaa tukemalla voidaan luoda yhdessä tekemisen kulttuuria. Kaikki alueen asukkaat, saatikka matkailijat, eivät välttämättä tiedä, mitä palveluita ja kulttuurillisia kohteita heidän alueensa pitää sisällään. Paikallisidentiteetin vahvistamiseksi näiden tietojen ja taitojen esille tuominen ja kehittäminen on tärkeää.

Uuden osaamisen lisääminen yhteisöissä saa aikaan toiminnan muotoja, joita aiemmin ei ole pystytty toteuttamaan. Samalla yhdessä tekeminen ja oppiminen korostuvat muokaten paikallisidentiteettiä yhä vahvemmaksi. Koulutuksia ja oppimistilanteita järjestämällä mahdollistetaan yhteisöjen kehittyminen ja tietotaidon siirtyminen eteenpäin uudenlaisen toiminnan muodossa. Samalla saadaan ihmiset yhdessä luomaan elinympäristöstään viihtyisämpi ja hyvinvoivempi.

Tiedon saaminen ja välittäminen kilpailevat nykyaikana ihmisten huomiosta aivan eri tavalla kuin ennen. Informaation nopealiikkeisyys saa aikaan sen, että toiminnasta, tilaisuuksista, tapahtumista ja palveluista ilmoittaminen voi tuntua haastavalta: ei voida olla varmoja tavoittaako tieto ihmiset vai ei. Lisäksi oman toiminnan ja osaamisen esille tuominen ovat nykyaikana yhä tärkeämpää. Esimerkiksi lähimatkailun kohdalla ihmiset ottavat hyvin tarkasti selvää, mitä on tarjolla ja missä ennen kuin tekevät ratkaisunsa. Tällä hankkeella pyritään tukemaan sellaisia toimenpiteitä, jotka auttavat alueen osaamisen ja toiminnan esittelyssä ja tiedottamisessa sekä alueen omille asukkaille mutta myös matkailun kautta alueesta kiinnostuneille. 

Alueiden ihmiset tutustuvat toisiinsa yhteisten tapahtumien kautta. Sama pätee myös matkailijoihin. Hyvin järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet luodaan usein yhteisvoimin. Näin kehitetään yhteisöllisiä taitoja, jotka ovat elintärkeitä alueiden kehittymisen kannalta. Tällä teemahankkeella yhteisöt voivat etsiä myös uudenlaisia tapoja järjestää toimintaa alueellaan. Erilaiset kulttuuri-, liikunta- ja taidetoimintaan liittyvät tapahtumat ja projektit nostavat usein alueen tunnettuutta myös laajemmin ja ovat erinomaisia paikallisen identiteetin rakentamisessa. Tähän tarvittavaa koulutusta voi myös hankkeen puitteissa järjestää.

Teemahankekokonaisuus tukee Karhuseudun Otso osaa -strategiaa. Tapahtumat ja verkostoituminen ovat osa strategiaa. Alueiden toiminnan ja osaamisen esittelyn merkityksellisyys alueiden elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta on selvä. Toiminnasta tiedottamisella alueet saavat äänensä kuuluviin. Palveluiden säilymisen kannalta olennaista on tietoisuus palveluiden olemassaolosta, ja tiedonkulku alueella onkin elinehto myös sinne muuttavien sitouttamiseksi.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteet jakautuvat seuraaviin osakokonaisuuksiin: 

1. Uuden toiminnan kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on tukea Karhuseudun alueella uuden toiminnan kehittämistä. Tähän pyritään esimerkiksi tukemalla monimuotoista palvelu-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa, joka luo kuvaa alueesta ainutlaatuisena nykypäivän maaseutuna, joka huomioi historiansa lisäksi myös alueen ihmiset.

Alueen ihmisten näköistä kulttuuri-, liikunta- ja palvelutoimintaa voidaan tukea erilaisten tapahtumien, projektien, tilaisuuksien ja palveluiden järjestämisen avulla. Erityisesti uusia toiminnan muotoja toivotaan, koska ne tuovat mukanaan aina uusia aktiivisia jäseniä yhteisöön ja lisäävät yhdessä tekemistä. Samalla tunnettuus kasvaa myös omaa aluetta laajemmalle, mikä kiinnostaa sekä matkailusta että alueelle muutosta kiinnostuneita ihmisiä.

Hankkeen tavoitteena on tukea uuden kokeilemista ja testausta, mikä on omiaan kehittämään toimintaa alueilla. Hankkeessa voidaankin tukea toimenpiteitä, jotka ovat luonteeltaan kokeilunhaluisia ja hyvin perusteltuja alueen sekä sen asukkaiden elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on tukea toimintaa, joka lisää ihmisten yhdessä tekemistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kylätapahtumat tai -tilaisuudet sekä kulttuuri- ja taideprojektit. Myös toimenpiteitä, joilla yhteisöön rekrytoidaan lisää aktiivisia jäseniä tai yhteisön jäseniä pyritään laajalti ottamaan mukaan toimintaan, voidaan hankkeessa tukea. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset tiedottamiseen ja suunnitteluun liittyvät tilaisuudet, projektit ja tapahtumat.

2. Toiminnasta viestiminen

Ajankohtaisista asioista tiedottaminen on tehokas keino saada alueen palveluja paremmin ihmisten tietoisuuteen. Yhteisöjen luoman toiminnan ja paikallisen palvelutarjonnan esille tuominen onkin yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on merkittävässä roolissa, kun yhdessä tekemistä ja alueen paikallisidentiteettiä pyritään vahvistamaan. Myös matkailullisesti on tärkeää, että ihmiset tietävät, mitä ja milloin alueella tapahtuu. Tätä voidaan tukea perinteisillä menetelmillä kuten jäsenkirjeet, kyläesitteet, ilmoitustaulut, tiedotuslehdet yms. sekä sähköisillä kanavilla kuten verkkosivut, sosiaalinen media, blogit ja videot yms.

Yhteisöjen luoman toiminnan markkinointi ymmärretään tärkeäksi osaksi alueen elinvoimaisuutta, ja hankkeen tavoitteena on lisätä panostusta kyläalueiden ja tapahtumien markkinointiin esimerkiksi uusilla markkinointikanavilla, kohdemarkkinoinnilla, asiakassegmentoinnilla ja ennen kaikkea materiaalien päivittämisellä.

3. Koulutus

Uuden osaamisen kautta alueella voidaan toteuttaa toiminnan muotoja, joihin ei ole aiemmin pystytty. Koulutuksen ja opastuksen avulla voidaan lisätä yhteisöjen osaamista heille tärkeiden ja merkityksellisten aihealueiden parissa. Tärkeintä onkin lisätä osaamista, joka hyödyttää yksilötasoa laajemmin koko yhteisöä.

Järjestämällä esimerkiksi tiedottamis- ja ohjelmistokoulutusta voidaan luoda uutta osaamista ja mahdollisuuksia alueiden kehitykselle. Myös kulttuuriin ja taiteeseen liittyvä uuden oppiminen sekä koulutus lisäävät mahdollisuuksia tehdä paikalliset tasot ylittävää ja tunnettuutta lisäävää toimintaa. Parhaimmillaan tällainen toiminta rakentaa yhteisöstä uniikkia ja erottuvaa kokonaisuutta, joka on tekijöidensä näköinen.

Erilaisten koulutusten ja opastuksen avulla on mahdollista saada yhä useampi osaaja käyttämään mm. sähköisiä järjestelmiä, ja siten parantaa asukkaiden valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa.

4. Teemahankkeella pehmeä lasku hankemaailmaan

Teemahankkeeseen osallistuminen on kevyempi hanketoiminnan muoto, ja se sopii erityisesti yhdistyksille, jotka harkitsevat hanketoiminnan kokeilua. Koska teemahankkeen alatoimenpiteissä toteutettavat investoinnit ovat pieniä, on myös pienemmillä ja vähävaraisemmilla yhdistyksillä taloudellinen mahdollisuus hakea tukea. Teemahankkeissa pyritään tarjoamaan normaalia tiiviimpää ohjausta, ja alatoimenpiteiden toteuttajien väliset yhteiset tapaamiset tarjoavat myös vertaistukea yhdistystoimijoille.

Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa

Karhuseutu toimii alahankkeita kokoavana organisaationa, ja siten Karhuseudun ja alahankkeiden toteuttajien välille solmitaan kirjallinen sopimus työtehtävien jaosta, tuensiirrosta sekä vastuukysymyksistä. Karhuseudun roolina on koota alahankkeiden toimenpiteet yhteen, vastata Hyrrä -järjestelmän käytöstä sekä tehdä yleisluonteista markkinointia ja tiedottamista teemahankekokonaisuudesta. Karhuseutu myös avustaa hanketoteuttajia hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja maksatukseen liittyvissä asioissa. Alahankkeiden toteuttajien ohjaukseen pyritään panostamaan erityishuomiota.

Teemahanketta lähdetään viemään seuraavasti eteenpäin:

  1. Karhuseudun hallitus käsittelee hankesuunnitelman sekä hyväksyy hankkeen säännöt ja valintaperusteet sekä avaa avoimen hankehaun.
  2. Karhuseutu huolehtii teemahankkeen koordinointiin ja tiedottamiseen liittyvistä tehtävistä. Avoimesta hausta tiedotetaan medioissa ja tehdään ilmoitukset hausta.
  3. Karhuseudun hallitus valitsee toteutettavat hankkeet kokouksessaan määräaikaan mennessä toimitettujen alahankkeiden joukosta.
  4. Karhuseutu ry laatii tuensiirtosopimukset ja ne allekirjoitetaan kaikkien alahankkeiden toteuttajien kanssa. Sopimukset ja hankehakemus toimitetaan ELY­keskukseen. Hanke tulee vireille ELY­keskuksessa.
  5. Yhteinen info- ja tutustumistilaisuus kaikille rahoituspäätöksen saaneille.
  6. Hankkeiden toteutus ja avustaminen
  7. Maksatushakemuksen laadinta Hyrrä-järjestelmään ja yhteydenpito hanketoteuttajiin.

Hyväksyttävät kustannukset perustuvat maaseudun hanketuesta asetettuihin lakeihin ja säädöksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia kehittämisteemahankkeessa ovat esimerkiksi suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluvat:

  • ostopalvelut
  • pienhankinnat
  • markkinointi ja tiedotus
  • vuokrat ja toimistokulut
  • talkootyö ja siihen liittyvät kulut.
  • muut hankkeen toimenpiteiden toteuttamisen kannalta tarpeelliset kustannukset

HUOM! Palkat ja palkkiot eivät kuulu hankkeen kustannuksiin.

Kustannusarvion laatimiseen saa tarkempaa neuvontaa Karhuseudulta. Hyvin mietityt kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vähentävät yhdistyksen riskejä ja auttavat hankkeen toteuttamisessa. Infotilaisuudessa käydään hanke kokonaisuudessaan läpi, jotta hakijalla on tieto, miten hanke käytännössä toteutetaan ja miten maksatus onnistuu.

Talkootyö hyväksytään osaksi alahankkeen rahoitusta, ja talkootyön määrä vahvistetaan alahankekohtaisesti. Talkoita voi saada alahankkeisiin liittyvästä työstä, kuten esimerkiksi tiedon keräämisestä, esitteiden kirjoittamisesta, tonttien valokuvauksesta tai tapahtuman, harrastustoiminnan sekä koulutuksen järjestämiseen liittyvistä töistä. Jokainen alahanke vastaa siitä, että talkoita kertyy suunnitelmassa ilmoitettu määrä, ja ne vastaavat alkuperäistä suunnitelmaa. Kokousten pitäminen ja suunnittelupalaverit eivät ole talkootyötä.

Hankkeen hyväksytty tukiprosentti on sama kaikilla alahankkeiden toteuttajilla. Alahankkeiden tukiprosentti on 70 %. Vastikkeettoman työn osuus yksityisestä rahoituksesta on tässä teemahankkeessa maksimissaan 75 %. 

Riskit toteutuksessa

Hankkeen hakuvaiheessa voidaan nähdä riskeinä kiinnostuksen vähäisyys tai puutteelliset hankehakemukset. Näihin riskeihin varaudutaan runsaalla tiedottamisella ja hyvällä hankeneuvonnalla. Toteutusvaiheessa riskinä on ohjeistuksen riittävyys, hankesuunnitelman tarkka noudattaminen jokaisen alahankkeen toteuttajan toimesta ja kustannusarvioiden paikkansapitävyys mm. talkoiden osalta.

Kestävän kehityksen mukaiset periaatteet

Hanke edesauttaa palveluiden ja ajanvieton tapojen tarjoamista lähiympäristössä, vähentäen siten matkustustarvetta ja rasitetta ilmastolle. Hankkeen tavoitteissa huomioidaan taloudelliset ja sosiaaliset kestävän kehityksen ulottuvuudet muun muassa tarjoamalla harrastus-­ ja vapaa-­ajanviettomahdollisuuksia omassa yhteisössä ja usein kustannustehokkaasti.

Yhteys Manner-­Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja Otso osaa! -­ohjelmaan

Teemahankekokonaisuus vastaa sekä maaseudun kehittämisohjelman että paikallisen Otso osaa! ­strategian tavoitteisiin monilta osin. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat merkittävässä roolissa kummassakin ohjelma-­asiakirjassa. Palveluiden tarjoaminen ja säilyttäminen maaseudulla on katsottu isoksi osaksi maaseudun elinvoimaa ja kokemusta asuinpaikan viihtyisyydestä. Kohtaamispaikkojen ja ajanviettopaikkojen varustelu ja harrastusmahdollisuuksien laajuus auttavat sosiaalisten haasteiden vähentämisessä, lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja auttavat sitoutumisessa kylään sekä asuinpaikkaan. Kunnallisten palveluiden yhä vähentyessä kolmannen sektorin tuottamien palveluiden rooli kasvaa erityisesti maaseutualueilla, ja Karhuseutu haluaa osaltaan olla tukemassa yhdistysten matalan kynnyksen hyvinvointiin ja vapaa-­aikaan liittyviä palveluita. Mielestämme nämä teemat ovat elinvoimaisen maaseudun tunnusmerkkejä.

Toiminta­-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu

Pääasiallinen kohderyhmä alahankkeiden toteutuksessa ovat alueen kaikki asukkaat sekä toimijat. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja hyvinvointia kehitettäessä parantuneista palveluista pääsevät hyötymään kaikki alueen asukkaat, kesäasukkaat ja yritykset. Teemahankkeen kohdealueena on koko Karhuseudun alue, mutta alahankkeiden toimenpiteet täsmentävät tarkemmat kohdealueet myöhemmin. Tavoitteena on, että teemahankkeeseen löytyy alahankkeiden toteuttajia mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

Hankkeen toteutus on esitelty kohdassa “Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa”.

Alahankkeiden toteuttamisaikataulu on seuraava:

  • Avoin hakuaika alkaa 1.1.2022 (hakuaikaa 3 kk). Hakija ilmoittautuu mukaan hankkeeseen nettisivujen kautta ja saa Karhuseudulta jatko-ohjeet hakemiseen.
  • Alahankehakemusten tulee olla toimitettuna Karhuseudulle viimeistään 20.3.2022 mennessä.
  • Hakumateriaalien pitää olla valmiina 15.4.2022.
  • Karhuseudun hallitus tekee tukipäätökset kokouksessaan huhtikuussa 2022.
  • Alahankkeiden toteutus voi alkaa hankkeen tultua vireille ELY-keskukseen.
  • Toteutusaikaa on 31.8.2023 asti.
  • Kustakin alahankkeesta haetaan maksatusta vain kerran. Hankkeen kustannusmallina on korvaus todellisista kustannuksista.
  • Alahankkeissa voidaan hakea maksatusta kolmen eri ajankohdan mukaisesti: Ensimmäinen toteutusaika päättyy 31.11.2022 ja maksatusmateriaalit on toimitettava 31.12.2022 mennessä. Toinen toteutusaika päättyy 30.4.2023 ja materiaalit on toimitettava 31.5.2023 mennessä. Kolmas toteutusaika päättyy 31.8.2023 ja materiaalit on toimitettava 30.9.2023.

Huomioittehan, että hankkeen toimenpiteiden toteutus päättyy ennen maksatuksen hakua!

Toteutusinfossa käsitellään maksatuksen hakua tarkemmin ja käydään aikataulu läpi. Toteutusinfon aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. 

Hankkeen alatoimenpiteisiin hyväksytään pääsääntöisesti hankkeet, joiden tukimäärä jää alle
5 000 euron (kokonaiskustannukset alle 10 000 euroa). Tukimäärältään suuremmat hankkeet on mahdollista hakea itsenäisinä kehittämishankkeina Hyrrän kautta. Hakijaa autetaan ja opastetaan myös erikseen haettavien itsenäisten hankkeiden suunnittelussa ja hakuprosessissa. Karhuseudun hallitus voi kuitenkin hyväksyä teemahankkeen osaksi myös suuremman tukisumman sisältäviä hankkeita, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi teemahankkeen tavoitteiden saavuttamisessa.

Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen jälkeen?

Hankesuunnitelman sisällön ja tiedotuksen onnistuneisuutta voidaan arvioida toimitettujen hakemusten määrällä. Teemahankkeen aikana pyritään tarvittaessa järjestämään alahankkeiden toteuttajien yhteisiä tapaamisia ja infotilaisuuksia, ja näiden yhteydessä kysellään toteuttajien kokemuksia. Osaltaan hankkeen toimenpiteiden onnistuneisuutta voidaan mitata medianäkyvyyden määrällä sekä uusien palveluiden ja tilojen käyttäjämäärillä. Tarkkaa arviointitapaa ei voida tässä kohtaa päättää, sillä alahankkeiden toimenpiteet määrittelevät pitkälti arviointimahdollisuuksia.

Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tavoitteena on luoda pysyviä vapaa-ajan ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia maaseudulle, sekä lisätä ihmisten osaamista ja tietoisuutta. Toinen merkittävä pidemmän aikavälin hyöty on yhdistysten lisääntynyt hankekokemus, joka toivottavasti innostaa jatkamaan kehittämistyötä ja hakemaan muita tukia.

Tiedottaminen

Hankkeesta pyritään tiedottamaan laajasti. Heti kun Karhuseudun hallitus on päättänyt avata alahankehaun tuotetaan media­ilmoituksia. Aktiivisessa käytössä ovat myös Karhuseudun www­sivut, Facebook­sivut sekä sähköpostilistat.

Alahankkeiden valmistuttua hankkeista tiedotetaan mediassa ja verkkosivuilla. Hyviä hankekokemuksia voidaan myös käyttää esimerkkeinä tulevissa teemahankkeissa.

Alahankkeiden valintakriteerit

Karhuseudun hallitus käy läpi kaikki määräaikaan 20.3.2022 mennessä toimitetut alahankehakemukset. Kaikkien alahankkeiden tulee täyttää Karhuseutu ry:n yleiset hyväksyttävyysvaatimukset, joita ovat sopivuus Karhuseudun Otso osaa! ­ohjelmaan sekä hankkeen tarpeellisuus ja toiminnan kohdistuminen Karhuseudun alueelle. Hankkeen hakijan luotettavuus, innostuneisuus ja selkeä hankesuunnitelma tukevat hankkeen onnistunutta toteutusta. Yleishyödyllisille hankkeille olennaista on myös se, että hankkeen tuloksista tiedotetaan ja hakijayhdistyksen toiminta on avointa ja siihen voivat uudet toimijat osallistua.

Karhuseudun hallitus arvioi hankkeiden sisältöä valintakriteerien avulla. Hankkeen tulee täyttää seuraavat ehdot:

Pakolliset valintakriteerit

  • Hanke edistää Otso osaa! -ohjelman tavoitteita (tarkempaa tietoa sisällöstä saa Karhuseudun toimistolta)
  • Hankkeen hyöty kohdistuu pääsääntöisesti Karhuseudun alueelle
  • Hanke vastaa Karhuseudun alueen tarpeisiin
  • Hankkeella on selkeä ja realistinen hankesuunnitelma
  • Hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset ja suhteessa saatavaan hyötyyn
  • Hakija on innostunut, luotettava ja sitoutunut hankkeeseen
  • Hankkeen yksityinen rahoitus on kunnossa
  • Hakijayhdistyksen toimintaan voivat osallistua myös uudet toimijat
  • Hakijataho sitoutuu tiedottamaan hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista
  • Ei merkittävästi vääristä kilpailua alueella
  • Alahankkeen toimenpiteet vastaavat teemahankkeen tavoitteisiin
  • Investointien tulee johtaa pysyviin myönteisiin muutoksiin alueen ihmisille.
  • Hankkeelle määriteltyjen tavoitteiden mukaista toimintaa jatketaan

Lisäksi Karhuseudun hallitus laittaa hakemukset paremmuusjärjestykseen.

Karhuseudun hallitus painottaa hankkeiden arvioinnissa suunnittelun täsmällisyyttä ja huolellisuutta. Hyvin laadittu kustannusarvio tulee löytyä alahankehakemuksesta. Myös väliaikaisrahoituksen riittävyyden osoittamiseen kiinnitetään erityishuomiota hankkeita arvioitaessa. Hanketta suunniteltaessa on tärkeää, että yhdistys pystyy suunnittelemaan jotain uutta sen pohjalta, kuten esimerkiksi kerhoja tai muuta toimintaa. Alahankehakijan yhdistyksen jäsenten lukumäärään tullaan myös kiinnittämään huomiota, jotta riittävä toimijapohja ja yleishyödyllisyys täyttyvät mahdollisimman laajalti.  Alahankkeen aikana ei ole mahdollista hakea muutoksia alahankesuunnitelmaan.

Karhuseudun hallitus päättää yllämainittujen kriteerien pohjalta rahoitettavat hankkeet.

Alahankkeen kokonaiskustannusten minimimäärä on 500 euroa. Karhuseudun hallitus voi halutessaan puoltaa rahoitusta, hylätä hakemuksen tai suosittaa itsenäisen Leader-hakemuksen tekemistä, mikäli haettu tukimäärä ylittää 5 000 euroa. Koko Karhuseutu hankkii 2022 -teemahankkeen minimitukimäärä on 5 000 euroa ja kokonaiskustannusten maksimimäärä on 49 999 euroa. Hankkeen yhteenlaskettujen kokonaiskustannusten määrän noustessa yli
49 999 euron, mukaan mahtuvat alahankkeet valitaan paremmuusjärjestyksessä tehdyn arvioinnin perusteella. Hankkeen ulkopuolelle jääneitä pyritään neuvomaan ja kertomaan muista mahdollisista tuen hakemisen muodoista ja mahdollisuuksista.

 

Teemahankkeen kautta voidaan rahoittaa tavanomaisia Leader-hankkeita huomattavasti pienempiä tarpeita. Teemahankkeissa pätevät samat säännöt kuin tavanomaisissakin Leader-hankkeissa: toimien on oltava yleishyödyllisiä, hankkeen on synnytettävä jotain uutta ja toiminnan tulee kohdistua Leader Karhuseudun toiminta-alueelle.

Hakijoiden tulee olla yleishyödyllisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä. Tukea ei myönnetä hakijan tavanomaisen toiminnan kustannuksiin. Lisäksi Porin alueella tukea voidaan myöntää vain maaseutualueille kohdistuviin investointeihin (ks. Porin tukialuekartta). Teemahankkeissa hakuaika on aina rajattu. 

Lisätietoja antaa Niina Harju, niina.harju@karhuseutu.fi, puh. 044 533 0202.

Hakemuspapereiden lisäksi tarvitaan:

  • yhdistysrekisteriote
  • yhdistyksen säännöt
  • ALV-velvollisuudesta selvitys (YTJ-ote)
  • viimeisin tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus
  • kokouspöytäkirja, jossa on päätetty hankkeen hakemisesta

Rakentamisinvestoinnin ollessa kyseessä tulee selvittää:

  • pääpiirrustukset
  • lupa-asiat
  • rakennusselostus/-suunnitelma
  • palovakuutustodistus