Leader Karhuseutu ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset järjestivät vieraslaji-illan sekä jättipalsamin kitkentätalkoot Arantilankosken laavun ympäristössä ke 29.6. Ukkosmyrskystä ja sateesta huolimatta jättipalsamia kitkettiin ja lettuja syötiin, vaikka arvaamaton ja raju keli verottikin väkeä.
Jos jäit sään takia pois talkoista, mutta vielä kutkuttaisi kitkeä, voit käydä omatoimisesti kitkemässä jättipalsamia Arantilan laavun ympäristöstä vielä ensi viikon (vk 27) ajan. Vieraslajien kitkentään tarvitaan aina maanomistajan lupa. Maan omistavan Nakkilan kunnan kanssa on sovittu, että laavun ympäristössä jokirannassa saa talkoilla.
- Jättipalsami ei vielä kuki, joten kasvijätteen voi jättää maastoon. Nappaa siis kasvi juurineen, murskaa se ja kasaa mieluiten kekoon maatumaan (älä kulkuväylille). Näin varmistetaan, ettei juurineen irti nyhdetty jättipalsami juurru uudelleen.
- Jättipalsamia on laavun ympäristössä paikoin runsaastikin, erityisesti rinteessä muun kasvillisuuden seassa. Suosittelemme saappaita ja pitkiä puntteja. Apuja kasvin tunnistamiseen täällä: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.39158
- Kitkentä on hauskaa puuhaa, ja helppo tapa tehdä luontoteko! Länsi-Suomen maa ja kotitalousnaiset ja Haitalliset vieraskasvit haltuun -hankkeen väki mielellään kuulevat talkoilustanne. Viestiä voi laittaa maisema-asiantuntija Milla Nikolle: milla.nikko(a)proagria.fi.
Sijainti: Arantilankosken laavun ympäristö (rinne ja jokiranta). Nakkilan keskustasta päin ajettaessa ennen jokea vasemmalla on parkkipaikka, johon voi jättää auton (Siltatie 180, Nakkila). Laavu on toisella puolella Siltatietä. Katso Arantilan laavun ja parkkipaikan sijainti Nakkilan Kosket ry:n kartasta.
Haitalliset vieraslajit on maailmanlaajuisesti tunnistettu yhdeksi viidestä merkittävimmin luonnon monimuotoisuutta heikentävästä tekijästä. Joenrantojen tuntumasta torjuminen on erittäin tärkeää, sillä virtauksen mukana vieraskasvien siemenet kulkeutuvat helposti uusille kasvupaikoille. Tee viikon luontoteko ja talkoile jättipalsamin hävittämiseksi. Suomen luonto kiittää!
Haitalliset vieraslajit uhkaavat Suomen luontoa
Tiesitkö, että esimerkiksi komealupiini levittäytyy todella aggressiivisesti vieden kaiken tilan suomalaisilta niittykasveilta ja haittaa myös pölyttäjiä? Tai että aasialaiset tattaret, kuten sahalinintatar aiheuttavat muiden lajien elinympäristöjen lisäksi vahinkoa myös jalkakäytävillä ja parkkipaikoilla kasvamalla asfaltin läpi? Muun muassa tästä syystä nämä ovat haitallisia vieraslajeja.
Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitallinen vieraslaji voi olla EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (listattu EU:n tai kansallisessa vieraslajiluettelossa). Vieraslaji on laji, joka ovat levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana tahattomasti tai tarkoituksella. Monesti tahattomasti levitämme haitallisia vieraslajeja, jotka aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle.
Luontoteko on opetella tunnistamaan haitallisia vieraslajeja, ilmoittaa havainnoista kansallisen Vieraslajit.fi -sivuston karttaan ja torjua haitallisia vieraslajeja. Haitallisten vieraskasvien kohdalla tulee muistaa, että vaikka omaehtoinen torjunta on oikein suositeltavaa, torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Tutustu torjuttavan lajin torjuntaohjeisiin sekä jätteenkäsittelyyn huolellisesti. Lajikohtaista tietoa sekä vinkkejä omien talkoiden järjestämiseen saat vieraslajit.fi -sivustolta.
Ohjeita haitallisten vieraskasvien omatoimiseen torjuntaan.
Hävittämisestä Porin seudulla
Tietoa vieraskasvijätteen hävittämisestä saa omasta kunnasta tai paikallisilta jäteneuvojilta. Vieraslajeja sisältävää puutarhajätettä vastaanotetaan ensisijaisesti Hangassuon jätekeskuksessa. Hangassuolla vastaanotetaan säkitetty vieraslajikasvijäte maksutta, ilmoita kuitenkin kuormasta etukäteen jätekeskuksen asiakaspalveluun numeroon 044 701 2520.
Vieraskasvilajeja voi pieniä määriä pussittaa tai säkittää ja laittaa omaan kotiroskikseen. Sitä kautta ne kulkeutuvat hävitettäviksi polttamalla. Lisätietoja kasvijätteen oikeaoppisesta hävittämisestä.
Jättipalsamin tunnistaa parhaiten suipoista ja sahalaitaisista lehdistä. Kasvin korkeus Arantilankoskella viikolla 26 vaihtelee noin 40 cm:sta 1,5 metriin. Kasvi voi kasvaa jopa 3 metrin mittaiseksi. Juuresta kasvi on punertava ja se on hentojuurinen, lähtee helposti nyppäämällä.
