Näin Leader-hanketta haetaan

1. Idea tai tarve

Yhdistyksellänne on idea tai jokin tarve, joka halutaan toteuttaa.

2. Ota yhteyttä

Ota yhteyttä Leader-ryhmään ja testaa onko ideasta Leader-hankkeeksi. Neuvomme rahoituskuvioissa ja hanketukimuodon valinnassa. Hanketta ei voi aloittaa ennen kuin asiakirjat ovat kunnossa. Tukea ei myönnetä takautuvasti.

3. Hakua varten tarvitset

Varmista, että yhdistykselläsi on Y-tunnus ja tiedot PRH:n rekisterissä ovat ajantasaiset.  Sähköistä tukihakua varten tarvitset myös  Katso-tunnisteen.

4. Idea hankkeeksi

Tärkein työkalusi on hyvin laadittu hankesuunnitelma, joka sisältää kustannusarvion.

5. Kerää liitteet

Hankehakemusta varten tarvittavat liitteet pdf-tiedostoina. Katso hankeliitteet -lista.

6. Tee sähköinen hankehakemus Hyrrässä

Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Tarvitset asiointia varten Katso-tunnisteen ja omat nettipankkitunnuksesi.  Autamme sinua hakemuksen laatimisessa ja Hyrrä-asioinnissa.  Voit perehtyä myös Hyrrä-asiointiohjeeseen kehittämishankkeille tai tutustua Maaseutuviraston oppaaseen.

7. Allekirjoitus ja vireilletulo

Muistattehan allekirjoittaa hakemuksen Hyrrässä yhdistyksenne sääntöjen mukaisesti. Hanke tulee vireille, kun saat vireilletulosta ilmoituksen sähköpostitse osoitteesta hyrra@maanmittauslaitos.fi. Hankkeen vireilletulon jälkeen hankkeen toteuttamisen voi aloittaa omalla riskillä.

8. Lisäselvitykset

Varaudu tarvittaessa täydentämään hankehakemusta Leader-ryhmän pyynnöstä.

9. Hankkeen käsittely ja tukipäätös

Päätöksen hankkeesta ja tukiprosentista tekee Leader-ryhmän hallitus. Hallitus käsittelee hakemus kokouksessaan ja tekee päätöksen valintakriteerien avulla. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.
Satakunnan ELY-keskus varmistaa, ettei hankkeessa ole mitään lainvastaista. Tämän jälkeen hankkeenne saa virallisen hanketukipäätöksen Hyrrä-järjestelmään.

10. Toteuta hanke

Virallisen päätöksen saatuasi voit hyvillä mielin lähteä toteuttamaan hanketta  hyväksytyn hankesuunnitelman ja tukipäätöksen mukaisesti. Muista tiedottaa hankkeestasi ja saamastasi Leader-tuesta, jotta muutkin saavat tietää Leaderin mahdollisuuksista. Vinkkejä hankeviestintään.

Hankesuunnitelma – hankkeesi tärkein työkalu

Hankesuunnitelmassa kuvataan, mitä hankkeessa aiotaan tehdä. Selkeä ja yksityiskohtainen suunnitelma helpottaa ja nopeuttaa käsittelyä. Hankesuunnitelma liitetään pdf-tiedostona Hyrrän hankehakemukseen.

 

Käytä hankesuunnitelman laatimisessa apunaHyrrän mukaista hankesuunnitelmarunkoa.

Hankesuunnitelmasta selviää mm. seuraavat asiat:

  • hankkeen tarve, tavoite ja kohderyhmät
  • toimenpiteet
  • aikataulu
  • tiedottaminen ja viestintä
  • tarkka kustannus- ja talkootyöarvio

 

Rakentamishanketta koskevat lisäliitteet

Rakentamishankkeen hankesuunnitelmaan tarvitaan lisäksi seuraavat asiakirjat:

    1. pääpiirustukset
    2. erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa
    3. rakennusselostus
    4. rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma

 

Hankkeen rahoitus ja kustannukset

 

Hankkeen rahoitus koostuu:

  • Leader-tuesta 
  • yksityisestä rahoituksesta (yhdistyksen omaa rahaa, ei saa sisältää julkisia avustuksia)
  • talkoista (mikäli ne on sisällytetty hankesuunnitelmaan ja ne hyväksytään hankepäätöksessä)

Kustannusarvio

Kun hankkeelle laaditaan kustannusarviota, hankkeen sisältö on oltava tiedossa. Kustannusarvion pitää perustua hankesuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin.

Kustannuksia voi syntyä hankkeen aikana ainoastaan niille kustannuspaikoille, jotka on mainittu kustannusarviossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkkakustannuksia ei voida hyväksyä hankkeen kustannuksiksi, jollei niitä ole mainittu kustannusarviossa.

Kustannusarviossa on eriteltävä kaikki hankinnat, tarvikkeet, toimenpiteet ja muut kustannukset, joita hankkeessa syntyy. Katso ohjeet hintatasoselvityksen tekemiseen.

 

Kustannusmallin valinta

Hakuvaiheessa hankkeelle valitaan kustannusmalli. Kustannusmalli vaikuttaa muun muassa siihen

  • miten hankkeen maksuhakemukset laaditaan
  • mitä liitteitä maksuhakemuksiin tarvitaan
  • miten monessa erässä tuki maksetaan
  • voiko hankkeen sisältöön hakea muutoksia

Kustannusmallia valittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa hankkeen kustannusrakenne, kesto ja toteuttamisen riskit. Valittua kustannusmallia ei voi muuttaa hankkeen aikana.

 

Kustannusperusteinen malli

Kustannusperusteinen malli eli korvaus todellisista hyväksyttävistä kustannuksista.

 

Prosenttimääräinen kustannusmalli (Flat rate)

Flat rate on suositeltava kustannusmalli hankkeissa, joissa palkkauskulujen osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Flatratissa kustannukset jaetaan välillisiin ja välittömiin kustannuksiin. Hankkeen hakuvaiheessa vain välittömät kustannukset eritellään tukihakemuksessa. Välillisten kustannusten euromäärä määräytyy hankkeen palkkakulujen kokonaismäärästä ollen joko 24 % tai 15 %, silloin kun hankkeen matkakustannukset ovat verrattain suuret. Flat rate -kustannusmallia ei voi käyttää investointihankkeissa.

Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi:

  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset
  • sekä valittaessa 24 %, hankehenkilöstön matkakustannukset  
  • 15 % ei sisällä hankehenkilöstön matkakustannuksia

Hankkeen muut kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin kustannuksiin perustuen.

 

 

Hintatason selvittäminen ja kilpailuttaminen Leader-hankkeissa

Hankintoja tehtäessä on aina selvitettävä kustannusten kohtuullisuus eli yleinen hintataso

Yli 2500 € arvoisissa hankinnoissa on selvitettävä alueen hintataso puhelimitse, sähköpostitse, internetistä tai tarjouspyynnöin. Hintatason selvitys on dokumentoitava valintaperusteineen kirjallisesti. Selvitys lisätään Hyrrä-järjestelmään jo hankkeen hakuvaiheessa. 

Yli 30 000 € hankinnat on kilpailutettava Hilmassa.

 

Kirjallisen hintatason selvittämisen ja kilpailuttamisen ero

Kilpailutus tehdään aina kirjallisesti käyttäen kilpailutusasiakirjoja. Tarjoaja vastaa kirjallisesti kilpailutusasiakirjan pohjalta.

Toimittajan kirjallinen vastaus ja ilmoittama hinta sitoo toimittajaa ilmoitetun ajan.

Myös hintatasonselvitys suositellaan tehtäväksi kirjallisesti.

 

Huomaa, että sopimusta hankinnasta ei saa tehdä ennen kuin hanke on vireillä! Sopimuspäivämäärä katsotaan kustannuksen syntypäiväksi. Ennen hankkeen vireilletuloa ei saa syntyä kustannuksia!

 

Yhdistyksen perustiedot ajantasalle, Y-tunnus ja Katso-tunniste

Hankehakijan on tarkistettava, että hakijan yhdistysrekisteritiedot ovat ajantasalla, hankittava yhdistykselle y-tunnus ja  Katso-tunnisteet Hyrrä-asiointia varten sekä myönnettävä asiointiroolit Hyrrään.

Näin haet Y-tunnuksen!

  • Tunnus haetaan Y1-lomakkeella.
  • Lomakkessa kysytään, mihin kaikkiin rekisterihin yhdistys haluaa liittyä, mutta pelkkää Y-tunnusta haettaessa kohdan voi jättää tyhjäksi.
  • Lisätietoja kohtaan voi kirjoittaa esim. ”Y-tunnus yhdistykselle viranomaisasiointia varten”.
  • Lomake allekirjoitetaan yhdistyksen sääntöjen mukaan eli välttämättä yhden nimenkirjoitusoikeudellisen allekirjoitus ei riitä.
  • Y-tunnuksen hakeminen on maksutonta.
  • Y1-lomakkeen liitteeksi laitetaan kopio perustamiskirjasta ja yhdistyksen säännöistä.

Y-tunnuksen saa noin kahden arkipäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Katso hakutoiminnolla yhdistykselle annettu y-tunnus www.ytj.fi.

Perusta Katso-tunniste Hyrrässä asiointia varten

  • Katso-tunniste on Verohallinnon maksuton tunnistautumistapa.
  • Katso-tunnisteen luomista varten tarvitset Y-tunnuksen.
  • Varmistathan, että Katso-tunnisteita hakee yhdistyksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö!
  • Tunnuksien luonnissa tarvitaan allekirjoitusoikeudellisen henkilön omia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta
  • Katso-tunnisteen pääkäyttäjätunnuksen aktivoitumisesta tulee sähköpostiviesti. Tämä voi kestää yhdestä kahteen arkipäivään.
  • Kun pääkäyttäjätunnus on aktivoitu, voi pääkäyttäjä antaa Katso-rooleja muille henkilöille.

Katso-tunnisteen käyttöönotto

Katso-palvelun käyttöönotto vaatii seuraavia vaiheita: 

  • Katso-palvelun käyttöönotto eli Pääkäyttäjyyden perustaminen. Palvelulle valitaan pääkäyttäjä (usein nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö), joka vastaa kaikista yhdistyksen asioista. Jos sääntöjen mukaan vaaditaan 2 allekirjoittajaa, molemmat hakevat Pääkäyttäjäoikeutta Katso-palvelussa. Hyrrässä olevan hakemuksen molemmat allekirjoittavat henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan kirjautuneena.
  • Muita kuin Pääkäyttäjäoikeuksia haettaessa on ensin tehtävä  Asiointipalveluiden käyttöönotto eli yhdistykselle haetaan oikeus käyttää Hyrrää. Palveluntarjoaja on Mavi ja asiointipalvelun nimi on Hyrrä.
  • Alitunnisteen muodostaminen eli jos halutaan antaa Hyrrä-avustaja oikeude sellaiselle, jolla ei ole allekirjoitusoikeutta, luodaan Alitunniste hänelle Katso-palvelussa.
  • Alitunnisteen vahvistaminen Katso-tunnisteeksi eli alitunnisteen saanut henkilö käy kirjautumassa ja vahventaa tunnuksensa varsinaiseksi Katso-tunnisteeksi.
  •  Jos Katso-tunnisteelle myönnetään valtuutus allekirjoittaa Hyrrä-järjestelmässä hakemuksia on rooli nimeltään Hyrrä Hakija, jos annetaan oikeud täyttää hakemusta on rooli nimeltään Hyrrä-avustaja ja jos annetaan vain oikeus selata hakemusta, on rooli Hyrrä-selaaja. 
  • Uuden Katso-tunnisteen saanut henkilö käy ottamassa valtuutuksen vastaan

Kun alitunnisteet on vahvistettu ja valtuutettu eri rooleihin, pääsee yhdistyksen pääkäyttäjä kirjautumaan Hyrrään ja tekemään hankehakemuksen. Aloitettua hakemusta pääsevät kaikki valtuutetut henkilöt täyttämään Hyrrässä kirjautuen omilla nettipankkitunnuksillaan.

 

Hyvän hankkeen tunnuspiirteet

  • Selkeä, konkreettinen ja realistinen tavoite
  • huolellinen valmistelu ja hyvä suunnittelu
  • toimiva ja tavoitteisiin nähden riittävä yhteistyö
  • aktiivinen ja säännöllinen viestintä hankkeen aikana ja sen jälkeen
  • oikein mitoitettu kustannusarvio, josta on helppo pitää kiinni ilman ylityksiä
  • tuloksellisuus, vaikuttavuus ja hyödyllisyys ovat mitattavissa
  • aktiviinen ja asiantunteva toteuttajajoukko
  • toteuttaa asioita, joilla on pitkäaikaisia ja kestäviä vaikutuksia myös hankkeen päättymisen jälkeen