”Yhdistys kuuntelee kyläläisiä ja tarttuu ideoihin” – tuloksena energiansäästöä, esteettömyyttä ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia

Kyläsaaren kiinteistönomistajat osallistui Tampereen yliopiston energiansäästöön tähtäävän hankkeen pilottiin ja sai tietoa 1800-luvulla rakennetun kylätalon sisäolosuhteista. Talon ja sen toimintojen energiatehokkuutta parannetaan myös käyttöastetta kehittämällä. Talon lisäksi myös sen ympäristöä kehitetään kyläläisten toiveiden mukaisesti.

Keskellä Kyläsaaren kylää on alun perin kouluksi valmistunut kylätalo. Pitkään tyhjillään ollut rakennus oli rapistumaan päin, kunnes noin 20 vuotta sitten kyläläiset tarttuivat toimeen ja alkoivat kunnostaa Porin kaupungin omistamasta kiinteistöstä yhteistä paikkaa. Kaupunki vastaa edelleen rakennuksen juoksevista kuluista, kuten lämmöstä, vedestä ja sähköstä, mutta taloa ylläpitää, korjaa ja toimintaa jatkuvasti kehittää Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry.

– Kyllä erilaisia puuhapetejä tarvitaan. Jonkun pitää tehdä jotain lähes päivittäin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Heikki Lehtinen.

–  Ennakointi on tärkeää, täytyy koko ajan nähdä, korjata ja kunnostaa. Hallituksessa meillä on hyvä porukka. Jos joku huomaa jotain, välittömästi tiedotetaan ja pyritään korjaamaan asiat, sanoo hallituksen jäsen Jarmo Jylli.

Kylätalon esteettömyyttä on parannettu rakentamalla pyörätuoliluiska ja asentamalla juhlatilaan induktiosilmukka. 1899 valmistunut rakennus on suojeltu. Museoviraston kanssa päästiin yhteisymmärrykseen pyörätuoliliuskan rakentamisesta. Winnovan kanssa yhteistyössä rakennettiin mittatilauksena ovi sen tilalla sijainneesta ikkunasta. Näin rakennuksen suojeltu ulkomuoto ei muuttunut.

Kylätalolta ei toimintaa puutu ja lähes 500 neliön rakennuksen käyttöastetta pyritään jatkuvasti nostamaan uutta toimintaa kehittämällä.

–  Kaupungin iltapäiväkerho toimii arkipäivinä, Meri-Porin soittokunta harjoittelee, kaksi joogaryhmää kokoontuu viikoittain, perjantai-iltaisin on yökahvila ja lisäksi nallekerho, Lehtinen luettelee muutamia käyttäjiä.

Kyläläisillä on mahdollisuus käyttää tilaa maksutta kaikille avoimeen toimintaan. Taloa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.

Olosuhdemittaukset osoittivat ilmanlämpöpumpun tarpeellisuuden

Talo on vanha, mutta huolellisen kunnossapidon ansiosta sen kuntoa voi kehua oivalliseksi. Tämän todistaa myös Tampereen yliopiston Porin yksikön KIEMI-hankkeen kylätalolla suorittamat mittaukset.

Energiatehokkuutta ja energiansäästöä edistävässä KIEMI-hankkeessa etsitään ja edistetään erilaisia tapoja säästää rakennusten lämmitykseen kuluvaa energiaa. Yksi hankkeen piloteista on kiinteistöjen olosuhteiden mittaukseen kehitetty menetelmä.

– Voimme todentaa nykytilanteen ja sitä kautta etsiä ongelmakohtia, joihin puuttua. Seuraamme etänä muun muassa huonetilojen lämpötilamuutosta ja hiilidioksiditasoa. Näin ei tarvitse luottaa pelkkään mututuntumaan, vaan saadaan tietoon todelliset olosuhteet, hankkeen projektipäällikkö Jari Soini kertoo.

Kyläsaaren kylätalolla tehtiin olosuhdemittauksia tammikuussa 2022. Tulitikkurasian kokoisten mittalaitteiden kautta seurattiin etäyhteydellä kuukauden ajan kylätalon sisäolosuhteita, kuten lämpötilaa ja ilman kosteuspitoisuutta.

yksi henkilö vaalea valoinen huoneen

Kyläsaaren kylätalo on siitä erikoinen, että sen lämmitysmuotona on kaukolämpö. Yhteistyötä talon kunnossapidossa tehdään eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi ikkunat korjattiin yhteistyössä Sininauhan kanssa. Ikkunaruutuja on toista sataa suuressa talossa.

– Lähdimme mukaan pilottiin, koska tässä tarjoutui mahdollisuus saada mielenkiintoista dataa talosta ja sen toiminnasta. KIEMI-hankkeen asiantuntijoiden kanssa katsottiin, mihin sijoitetaan anturit eli mistä halusimme mittausdataa. Talon rakenne vaikutti hieman siihen, sillä mittaus vaatii internet-yhteyden ja tukiasemia oli vain yksi käytössä, Heikki Lehtinen kertoo.

– Oli positiivinen uutinen, että tammikuussa kymmenien asteiden ulkolämpötilan vaihtelusta huolimatta sisälämpötila pysyi vakaana. Mitatuista ainoastaan ilmankosteus oli alle suositusten, mutta tämä on talvella yleinen ilmiö Suomessa.

Paras uutinen kyläsaarelaisille oli, että talo on hyvässä kunnossa. Mittausten kautta saatiin myös todisteita siitä, että juhlasalin viilentämiseen hankittu ilmanlämpöpumppu on todella tarpeen.

– Mittaustuloksissa näkyi piikki lämpötilassa ja ilmankosteudessa yhden illan aikana, kun talolla oli juhlat. Ilmanlämpöpumpun ansiosta lämpötila pysyi kuitenkin kurissa, eli jäähdytys on tarpeen. Olisi mielenkiintoista saada tietoa myös kesäkuukausilta. Kiinteistöistä pitäisi enemmänkin mitata sekä seurata kosteustasoja ja lämpötiloja, Lehtinen pohtii.

Frisbeegolfrata, Launaisten laituri, ulkoilureitti ja esiintymislava yhdistyksen voimanponnistuksia

Kyläsaaren kiinteistönomistajille kylätalo on toiminnan sydän, mutta toiminta laajenee koko ajan myös kylätalon seinien ulkopuolella.

Yhdistys onkin toteuttanut useita Leader-hankkeita, joilla toimintaa on kehitetty. Vuonna 2020 valmistui Kyläsaaren frisbeegolfrata, jolla on kävijälaskurin perusteella lähes 30 000 käyttäjää vuodessa.

Jylli ja Lehtinen kertovat, että toiminnan kehittämistä ohjaa jäsenten omat mielenkiinnon kohteet ja kehittämisinnostus. Lehtinen ja Jylli olivat kärkitekijöitä frisbeegolfhankkeessa eikä talkootunteja laskettu.

– Kyllä se on paras palkinto itselle, kun näkee radalla iloisia ihmisiä, lapsia ja aikuisia käyttämässä rataa. Näkee, ettei työ todellakaan ole mennyt hukkaan. Se tuo hymyn huulille, hän sanoo.

kaksi henkilöä toinen kiipeää tikapuille

Aikaisemmin varastona toimineeseen tilaan on rakenteilla ”käsityöpääty”, johon on hankittu käytettynä höyläpenkkejä ja muuta. Tilan energiatehokkuutta parannettiin uusimalla ovi. – Nyt etsitään sopivaa henkilöä vetämään harrastustoimintaa. Pienimuotoista puuaskartelua ja muuta pystyisi täällä tekemään, Lehtinen ja Jylli kertovat.

Viime vuonna kylätalolta lähtevää ulkoilureittiä kunnostettiin ja kylätalon pihaan tehtiin esiintymislava. Kesällä 2022 Kyläsaaren Launaistenrantaan laitettiin laituri kyläläisten vapaa-ajanviettoa ajatellen. Laiturin kunnostamisesta on puhuttu kylällä pitkään ja kiinteistönomistajat päätti tarttua toimeen.

–  Halusimme mahdollistaa ihmisille ajanviettoa luonnonsuojelualueella. Jatkossa sinne pääsee ongelle tai vaikka juomaan kahvia. Voi olla, että tehdään myös uimaportaat. Se palvelisi myös veneilijöitä, Jarmo Jylli kertoo.

– Tämä laituri on hyvä esimerkki siitä, että yhdistys kuuntelee kyläläisiä ja tarttuu ideoihin. Aina ei voida heti toteuttaa, mutta asiat muhivat aikansa ja niihin tartutaan, kun ovat muhiintuneet tarpeeksi, Heikki Lehtinen naurahtaa.

Kyläsaaren kiinteistönomistajien jäseninä on noin 270 perhettä. Vaikka kyseessä on Kyläsaaren kylän yhdistys, myös naapurikylien eduista huolehditaan.

– Uskon, että iso jäsenmäärä kertoo arvostuksesta. Ihmiset näkevät toiminnan tärkeänä, yhdistystä tarvitaan, Heikki Lehtinen sanoo.

Leader-tuen ohella yhdistys on hyödyntänyt mm. Porin kaupungin hyvinvointirahaa. Tällä kunnostettiin pulkkamäki ja rakennettiin kuntoportaat. Jarmo Jylli (vasen) sanoo, että ilman Heikin panosta moni rahoitushaku menisi ohi. Heikki taas kehuu Jarmoa luottotalkoolaiseksi. – Nyt kun on löydetty rahoituskanavia, saadaan enemmän aikaiseksi, Heikki Lehtinen sanoo.

 

KIEMI-hanke tutki olosuhteita myös Laviassa

KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini Tampereen yliopiston Porin yksiköstä kertoo, että  Suomessa kotien energiankulutuksesta valtaosa menee lämmitykseen. Lämmityksen osuus kotitalouden sähkökulutuksesta on keskimäärin noin 52 prosenttia.

– Eniten energiaa syövät 60-, 70- ja 80-luvulla rakennetut talot. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja energian säästämiseksi.

KIEMI-hanke on toteuttanut kuukauden kestävän olosuhdemittauksen Kyläsaaren kylätalon lisäksi Riuttala-Mustajoen kylätalolla Laviassa.

Riuttala-Mustajoen kylätalo on uusi 2019 valmistunut hirsirakennus. Taloa lämmitetään vesi-ilmalämpöpumpun avulla ja lämmönjakelu tapahtuu lattialämmityksellä. Kylätalolla on käytössä myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä varaava takka.

– Saimme mielenkiintoista tietoa esimerkiksi siitä, miten paljon varaavan takan lämmittäminen vaikutti energiankulutukseen.

Pilotin avulla tuotettua dataa hyödyntämällä kylätalolla voidaan nyt suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Riuttala-Mustajoen kylätalon on rakentanut Riuttala-Mustajoen kyläyhdistys Leader-tuen ja talkootyön avulla.

KIEMI-hankkeen kehittämä liikuteltava anturijärjestelmä olosuhdemittaukseen koostuu tulitikkurasian kokoisista antureista, tiedonsiirron tukiasemasta sekä mittausdatan esittämiseen kehitetystä verkkosovelluksesta, jonka avulla on mahdollista seurata reaaliajassa kiinteistön sisäolosuhteita.