Talviuinnin turvallinen harrastaminen vaatii hyvää valaistusta, avantopumpun ja sulatusmattoja. Luvian Talviuimarit halusi parantaa energiatehokkuutta Verkkorannan saunalla.

Yhä useampi löytää talviuinnin ihanuudet ja hurahtaa avannossa pulikointiin. Luvian Talviuimarit lämmittää Verkkorannan saunaa kolmena iltana viikossa syyskuusta toukokuuhun, ja onkin saanut todistaa suoranaista saunojien sukupolvenvaihdosta.

– Ensin tämä oli ukko ja akka -kerho, mutta nyt nuoria aikuisia on jo puolet saunojista, puheenjohtaja Auli Olenius kertoo.

– Suosio on lisääntynyt moninkertaisesti muutamissa vuosissa. Verkkorannassa käyvien ikä on välillä 5–90 vuotta. Talvikaudella illassa käy noin 50–60 henkilöä, yhdistysaktiivi Markku Laikku lisää.

Luvian Talviuimarien taival alkoi kiertolaisina Luvian saunoissa 90-luvulla. Toiminta ehti jo hiipua välissä, kunnes 2018 roihahti uuteen liekkiin ja Verkkoranta vakiintui paikaksi. Yhdistys tekee jatkuvasti pieniä kunnostustöitä parantaakseen saunan alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä mahdollistaakseen harrastamisen.

Ydintalkooryhmä on 15–20 lämmittäjää. Tänä syksynä kokeiltiin uudenlaista systeemiä, ja avattiin sähköinen kalenteri, josta jokainen yhdistyksen jäsen sai varata itselleen lämmitysvuoroja. Saimme hyvin uutta väkeä ja nuoria mukaan talkooporukkaan, Auli Olenius ja Markku Laikku kiittelevät. Verkkorannan saunan katolla komeilevat upouudet aurinkopaneelit.

Viimeisin projekti on sähköjärjestelmän parantaminen ja energiatehokkuuteen panostaminen. Tähän saatiin tukea Leader Karhuseudulta. Osana Leader-hanketta hankittiin 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä.

– Siirrymme kokonaan led-valaistukseen, luovumme vanhoista hehkulampuista. Ulkovalaistus on välttämätön talvella turvallisuuden vuoksi. Samoin ovat sulatusmatot ja avantopumppu, jotka myös vievät sähköä, Olenius selittää.

Aurinkopaneelit tuottavat parhaiten kesäkaudella. Pimeimpinä kuukausina tuotto on vähäistä. Laskennallisesti kesällä tuotetaan se, mitä kulutetaankin. Talvella kulutetaan enemmän, mutta silloinkin järjestelmä tuo säästöä sähkölaskuun, Olenius ja Laikku arvioivat.

– Oma sähköntuotanto auttaa veden lämmityksessä, sillä pesuvesi lämpiää sähköllä. Meillä on 600 litran lämminvesivaraaja. Kolmena päivänä kulutamme tuottamaamme sähköä ja neljänä päivänä tuotamme sähköä valtakunnan verkkoon. Tämä on meidän ekotekomme, Olenius sanoo.

Harrastusmahdollisuuksia itselle ja muille

Luvian Talviuimarien toiminta Verkkorannassa on ympärivuotista. Kesäaikaan yhdistys ylläpitää Eurajoen kunnan kesäsaunaa kuntalaisille.

– Yhdistys on tehnyt paljon kuntalaisten eteen ja Eurajoen kunnassa tämä ymmärretään. Olemme kiitollisia kunnalle hyvästä yhteistyöstä, Laikku sanoo.

– Koko toimintamme idea on edistää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Meille on tärkeää varmistaa, että saunominen Niemenkylässä jatkuu ja uintipaikka on jatkossakin kyläläisten käytössä. Se luo mahdollisuudet meillekin toimia, Olenius lisää.

Verkkorannan saunan pihaan hankittiin muutamia vuosia sitten kota, joka on saunailtoina kaikille avoinna. Grillausnautinnon varmistamiseksi omia puita suositellaan otettavaksi mukaan, mutta useimmiten puuta löytyy myös talon puolesta. Kota on samalla myös Luvian Talviuimarien kokouspaikka. Kodan hankintaan saatiin tukea Leader Karhuseudulta.

Markku Laikku kertoo aloittaneensa avantouinnin yli 40 vuotta sitten. Nakkilassa asuva mies kiertää lähiseudun talviuintipaikkoja ja käy avannossa jopa kuusi kertaa viikossa.

Sekä Laikku että Olenius sanovatkin talviuinnin olevan heille lähes välttämätön harrastus.

– Tämä on myös sosiaalinen tapahtuma, täällä nähdään kavereita. Talkoita meillä on täällä saunalla noin yhdet kuukaudessa. Yhdistyksen porukalla teemme myös saunaretkiä muihin maakunnan saunoihin, Olenius ja Laikku sanovat.

Luvian Talviuimarit ja Verkkorannan sauna:

Luvian Talviuimarit lämmittää talkoilla Verkkorannan saunaa talvikaudella ti, pe ja su klo 17–21.
Saunamaksu 7 €, talkoolaiset ja alle 16-vuotiaat 2 €. Alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Luvian Talviuimarien verkkosivut sekä avoin Facebook-ryhmä

Kestävän kehityksen viikko 26.9.-2.10. nostaa esiin maaseudun kestävän kehityksen työtä

Kestävän kehityksen viikolla Leader Karhuseutu esittelee kanavissaan erilaisia erityisesti sosiaalista ja ekologista kestävyyttä lisääviä tekoja ja toimintaa. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin varmistamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Tarkoitus on, ettei meidän hyvinvointimme vähennä tulevien sukupolvien hyvinvointia. Kestävyys muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävämpi toiminta liitetään usein luopumiseen ja unohtuu, että se voi tarkoittaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia, hyvää mieltä tai säästettyjä euroja.

Karhuseudun oman Energiaa elämään -hankkeen kautta autetaan Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Porin maaseutualueiden ja Luvian yhdistyksiä tekemään omassa toiminnassaan kestävän kehityksen työtä sekä oppimaan lisää kestävistä valinnoista.

Ota seurantaan #kestäväkarhuseutu ja seuraa Kestävän kehityksen viikolla Karhuseudun kanavia.