Laviassa alkoi elokuussa ruoka-aputoiminta. Paikallisen kaupan lahjoittamaa hävikkiruokaa jaetaan tarvitseville Lavian seurakuntakodilla parittomien viikkojen torstaisin.
– Tämä on neutraali paikka siinä mielessä, että tänne voi vain livahtaa. Ihmisillä on kuitenkin kynnys tulla hakemaan ruokakassia. Paikalla on iso merkitys, vapaaehtoisena toimiva Sinikka Aittamäki pohtii.
Idea syntyi Lavian yhdistysten yhteisessä Laviafoorumissa. Mukaan lähti seurakunta, SPR:n Lavian osasto, Lavian VPK:n tukiosasto ja Hanhijoen seudun kyläyhdistys. Lisäksi mukana Lavian ruoka-apupiiriksi nimetyssä kokoonpanossa on useita yksityishenkilöitä ja yrittäjiä. Ruokajaon käynnistämistä on tuettu SPR:n Satakunnan piirin hankkeilla.
– Tässä menee hävikkiruoka oikeaan paikkaan. Kun on hätä, ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää. Jos pian menee eläkeläisellä kaikki tulot sähköön, tässä on ainakin jokin turva. Sen perusruokakassin saa hakea täältä, Aittamäki sanoo.
Lavian ruoka-apupiirin vapaaehtoiset Onni ja Mirva Rantanen kokivat useita vuosia sitten henkilökohtaisen katastrofin menetettyään omaisuutensa tulipalossa. He kertovat saaneensa tuolloin pyytämättä runsaasti apua. Se on ohjannut nyt osa-aikatöissä ja eläkkeellä olevan pariskunnan mukaan auttamaan.
– Pojan vaimon kautta kuulimme, että Laviassa käynnistetään jakoa ja vapaaehtoisia kaivataan. Tuskin kukaan sellainen apua hakee, jolla ei ole tarvetta. Pienikin apu tuntuu isolta joskus, Onni Rantanen pohtii.
Toistaiseksi ruokaa on riittänyt hyvin. SPR:n hankkeen kautta seurakuntakodille on voitu hankkia pakastin ruoka-apupiirin käyttöön. Näin jaosta yli jäänyt ruoka voidaan pakastaa seuraavia jakoja varten.
– Vapaaehtoisia otetaan mielellään mukaan toimintaan. Jokainen valitsee, milloin osallistuu. Joka viikko ei tarvitse olla mukana, Peninna Laurén Lavian VPK:n tukiosastosta kannustaa.
SPR haluaa edistää ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä
Vapaaehtoisten tukena toimintaa käynnistämässä ovat olleet SPR Satakunnan piirin Ruokaa ja osallisuutta sekä Ruokaa ja apua kaikille -hankkeet. Pelkästään SPR:n kautta ruoka-apua saa Suomessa vuosittain noin 70 000 ihmistä.
– Arviolta yhä useampi, jopa joka viides voi joutua turvautumaan ruoka-apuun, Mia Vettenranta SPR Satakunnan piiristä kertoo.
Suomessa ruoka-apua tarjoavia toimijoita on paljon ja kenttä on kirjava. SPR:n tavoite on lisätä toimijoiden yhteistyötä.
– Erityisesti seurakunnat, yksittäiset yhdistykset sekä yksityiset ihmiset jakavat ruokaa. SPR:llä on tällä hetkellä meneillään valtakunnallinen hanke, jossa koitetaan edistää monimuotoisen ruoka-apukentän toimijoiden yhteistyötä. Näin jaettavaa apua saadaan tehostettua ja se löytää varmemmin perille, Vettenranta sanoo.
Ruoan jakamisen lisäksi ruoka-aputoiminnalla tavoitellaan usein yhteisöllisyyden kokemuksia. Myös Laviassa on tarkoitus kehittää yhteisöllistä ja osallisuutta tukevaa ruoka-aputoimintaa jakojen yhteyteen.
– Tutkimusten mukaan ruokakassia tulevat hakemaan juuri ne heikoimmassa asemassa olevat. Yhteisöllisissä ruokailuissa käy paljon yksineläviä eläkeläisiä, jotka hakevat myös sosiaalisia kohtaamisia, Vettenranta sanoo.
Lavian ruoka-apupiiri
- Yhdistysten, yksityishenkilöiden ja seurakunnan muodostama ryhmä, joka on järjestänyt ruoka-apuatoimintaa Laviassa elokuusta 2022 lähtien.
- Ruokajaot parittomien viikkojen torstaisin klo 12-13 Lavian seurakuntakodilla. Seuraavat jaot 29.9. ja 13.10.
- Jaettava ruoka on paikallisen kaupan hävikkiruokaa.
- Toiminnan käynnistämistä on tuettu SPR Satakunnan piirin hankkeilla.
- Ruoka-apupiirin toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Lisätietoja saa SPR Satakunnan piirin Mia Vettenrannalta sekä Tuija Paavolalta. Katso yhteystiedot
Kestävän kehityksen viikko 26.9.-2.10. nostaa esiin maaseudun kestävän kehityksen työtä
Kestävän kehityksen viikolla Leader Karhuseutu esittelee kanavissaan erilaisia erityisesti sosiaalista ja ekologista kestävyyttä lisääviä tekoja ja toimintaa. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin varmistamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Tarkoitus on, ettei meidän hyvinvointimme vähennä tulevien sukupolvien hyvinvointia. Kestävyys muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävämpi toiminta liitetään usein luopumiseen ja unohtuu, että se voi tarkoittaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia, hyvää mieltä tai säästettyjä euroja.
Karhuseudun oman Energiaa elämään -hankkeen kautta autetaan Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Porin maaseutualueiden ja Luvian yhdistyksiä tekemään omassa toiminnassaan kestävän kehityksen työtä sekä oppimaan lisää kestävistä valinnoista.
Ota seurantaan #kestäväkarhuseutu ja seuraa Kestävän kehityksen viikolla Karhuseudun kanavia.