Öljylämmityksestä luopumisen tuet kotitalouksille, aurinkopaneelit kylätalon katolle, uusiutuviin investoimisen imagohyödyt yrityksille ja eteneminen energiahankkeissa – tästä ja paljon muusta opittiin pääsiäisviikolla Suuressa Energiaillassa.
Tilaisuudessa kerrottiin uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista sekä palveluista kotitalouksille, yhdistyksille, yrityksille sekä maatiloille. Alla voit tutustua tallenteisiin ja esityksiin.
Kotitalouksille neljänlaisia avustuksia – maakunnallinen energianeuvonta auttaa maksutta
Alueellista energianeuvontaa kuluttajille ja pk-yrityksille on tarjolla jokaisessa 18 maakunnassa, ja Satakunnassa neuvonnan järjestää Porin kaupunki. Satakunnan Energianeuvoja Minna Sukeva kertoi Suuressa Energiaillassa kotitalouksille suunnatuista tukimahdollisuuksista ja antoi energiansäästövinkkejä.
– Neuvontaa on mahdollista saada puhelimitse, sähköpostilla sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Tarjolla on tietoa esimerkiksi eri lämmitysmuotojen soveltuvuudesta, lämmitystapojen muutoksista ja uusiutuvien energian hyödyntämisetä ja eri energia-avustuksista, Sukeva kertoi.
Kotitalouksille tukimahdollisuuksia on neljä. ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseksi on tarkoitettu pientalon öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen uusiutuvalla energialla. Tuki on 4000 tai 2500 euroa korvaavasta lämmitysmuodosta riippuen. ARAn energia-avustus taloyhtiöille ja pientaloille on tarkoitettu energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, ja sitä voivat hakea taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt. Energiatehokkuuden mittarina toimii laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku ja sen on parannuttava hankkeen myötä. ARAn korjausavustus iäkkäille ja vammaisille taas on avustus, joka on suunnattu pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, joissa on yli 65-vuotias tai vammainen henkilö. Tarkoitus on parantaa kotona asumisen mahdollisuuksia. Vuosina 2022-2027 on tarjolla myös korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopumiseen. Henkilöä kohden maksimivähennys on 3500 euroa.
– Jos taloudessa on kaksi ihmistä, esimerkiksi maalämmön tilanteessa työnosuus on niin suuri, että kotitalousvähennys saattaa antaa paremman tuen kuin ELY:n ja ARAn avustukset. Kannattaakin tarjouksessa pyytää erittelemään työn ja laitteiston osuus, Sukeva neuvoi.
Jos upotus ei näy, voit katsoa tallenteen Leader Satakunnan YouTubessa.
Katso esitys:
Leader-rahoitus mahdollistaa yhteisöllisten tilojen energiaremontteja – Noormarkun VPK investoi aurinkoenergiaan
Leader Karhuseudun hankekoordinaattori Mimmi Virtanen kertoi yhdistyksille Leader-tuen mahdollisuuksista ja siitä, miten Karhuseudun oman Energiaa elämään -hankkeen avulla tuetaan yhdistyksiä kohti energiatehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää toimintaa.
Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Porin ja Luvian alueella toimiva Leader Karhuseutu tukee vuonna 2022 energiatehokkuutta ja ekologista kestävyyttä edistäviä yhdistysten investointeja korotetulla 70 %:n tuella. Tavallisesti yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa investointeihin myönnettävä tuki on 50 % kokonaiskustannuksista. Tätä Karhuseudun ”ekotukea” voidaan myöntää esimerkiksi yhteisöllisten tilojen energiaremontteihin. Korotetun tuen voi saada investointeihin, jotka parantavat energiatehokkuutta ja lisäävät uusiutuvaa energiaa; edistävät kiertotaloutta kuten kierrättämistä ja yhteiskäyttöä; ja tukevat luontokadon torjuntaa tai säästävät ympäristöä.
– Yksin ei tarvitse jäädä, vaan hankkeen ideointiin saa apua. Tarjolla on maksutonta neuvontaa ja sparrausta sekä apua esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen. Karhuseudun hankkeen kautta voidaan tarjota yhdistyksille monenlaisia asiantuntijapalveluita, kannattaa kysyä lisää, Virtanen kannusti.
Jos yhdistys on kiinnostunut selvittämään kylätalon tai muun vastavan tilan energiatehokkuutta, kannattaa tutustua myös KIEMI-hankkeen mahdollisuuksiin. Mittauksiin on osallistunut mm. Mustala-Riuttajoen kylätalo Laviassa (linkki).
Käytännön näkökulmaa tarjosi Noormarkun VPK:n Kari Heikkilä, joka kertoi yhdistyksen kokemuksia Leader-hankkeesta. Noormarkun VPK:n Aurinkosähköä Leirikoskelle -hanke lähti liikkeelle vuonna 2020 Heikkilän ehdotuksesta. Porin Noormarkussa Matalakoskella sijaitseva Leirikoski on kokoontumispaikka, jossa järjestetään mm. koulutustoimintaa, leirejä ja muuta virkistystoimintaa. Paikkaa myös vuokrataan. Leirikoskelle hankittiin puuenergian rinnalle 24 aurinkopaneelia 10 kWn invertterillä. Järjestelmä otetaan käyttöön ja sähköntuotanto alkaa huhtikuussa 2022. Tavoitteena on jo nyt lisätä aurinkoenergiaa tulevaisuudessa.
– Koska ajoittain aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä enemmän kuin sähkölle on käyttää, tarkoitus on hankkia virtuaaliakku, jotta tuotettu ylijäämäsähkö voidaan varastoida omaa myöhempää käyttöä varten. Toinen vaihtoehto on myydä sähköyhtiölle ylijäämä – vielä ole tehty lopullista päätöstä, kumpi tapa on parempi, Heikkilä kertoo.
Jos upotus ei näy, katso tallenne YouTubessa.
Katso esitykset
Leader-rahoitus ja Karhuseudun palvelut yhdistyksille (Mimmi Virtasen esitys 12.4.2022)
Aurinkosähköä Leirikoskelle (Kai Heikkilän esitys 12.4.2022)
Yrityksille tukea Business Finlandilta ja maaseuturahastosta– apua kartoituksiin ja tukihakemuksiin voi saada myös maksutta
Yrityksille on tarjolla monenlaisia tukia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialapäällikkö Markku Alm kertoi maaseutuohjelman yritystuista pienille ja keskisuurille yrityksille; maaseutuohjelman vihreää siirtymää tukevasta elpymisrahoituksesta sekä Business Finlandin energiatuesta.
Elpymisvaroja kohdennetaan uusiin biokaasulaitoksiin, energia- ja materiaalitehokkuutta parantaviin investointeihin ja uusiutuvan energian käyttöönottoon. Tukia haetaan maaseutuohjelman yritystukien tapaan Hyrrä-järjestelmässä. Siinä missä maaseuturahaston tuet ovat pienille ja keskisuurille yrityksille, Business Finlandin energiatukea voivat saada kaikenkokoiset yritykset, ammatin- ja liikkeenharjoittajat ja toiminimet, kunnat ja seurakunnat ja säätiöt. Uusiutuvan energian investointeja voidaan tukea 10-25 %:n tuella hieman energiamuodosta riippuen. Energiatehokkuussopimukseen sitoutuneita yrityksiä voidaan tukea myös energiansäästöhankkeissa. Tukea haetaan Business Finlandin asiointipalvelussa.
ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija ja Energiaälykäs maaseutu -hankkeen vetäjä Manu Hollmén opasti, mistä lähteä liikkeelle energiainvestoinneissa.
– Riippuu lähtötilanteesta, eli mitä tavoitellaan. Halutaanko pienentää kuluja tai työmäärää, parantaa olosuhteita, tehdä ilmastoteko tai parantaa imagoa? On mahdollista, että yhdellä ratkaisulla jopa kaikki edellä mainitut asiat toteutuvat. Heti alkuvaiheessa on pohdittava tehdäänkö liiketaloudellinen ratkaisu vai pääasiassa muihin seikkoihin perustuva päätös, Hollmén sanoi.
Asiassa edetään lähtötilannetta ja investointikustannuksia selvittämällä ja ruutupaperilaskelmilla. Erilaiset hankkeet tarjoavat neuvontaa ja tietyin edellytyksin myös konkreettista apua esimerkiksi laitevertailuun tai tukihakuun. Näissä apua saa veloituksetta tai pienellä osakustannuksella. Hollmén kannustikin hyödyntämään tarjotun avun.
– Kannattaa rohkeasti kysellä, tieto ei aina lisää tuskaa!
ProAgria Länsi-Suomi tarjoaa maksutonta apua yrittäjälle Energiaälykäs maaseutu -hankkeen lisäksi myös Maaseutuyritysten kasvun portaat -hankkeen kautta. Kasvun portaat -hankkeen kautta yrittäjällä on mahdollisuus saada 8 tuntia yrityskohtaista neuvontaa kalenterivuodessa maksutta.
– Olemme auttaneet myös energiainvestointeihin liittyvissä tukihakemuksissa, kertoi yritysasiantuntija Annina Luotonen.
Säkyläläisen Kristallirannan yrittäjä Eija Mäenpää kertoi Pyhäjärven rannalla toimivan mökkikylän kokemuksia uusiutuvaan energiaan investoimisesta. Yritys on investoinut aurinkoenergiaan sekä vesi-ilmanlämpöpumppu-järjestelmään, ja hyödyntänyt näissä Business Finlandin tukea.
– Vuonna 2018 aloitettiin ja alettiin tehdä suunnitelmaa, miten voisi vähentää energiakulutusta. Ensin vaihdettiin valaisimia, ja myöhemmin otettiin käyttöön 25 kW:n aurinkovoimala. Vuosittain järjestelmä on tuottanut noin 19 MW:ta. Sähkön vuosikulutusta on saatu vähennettyä noin 17 prosenttia, Mäenpää kertoi.
Kesäaikaan ravintolapalveluita tarjoavan 30 mökin yrityksen vedenkulutus suurta, joten aurinkoenergian hyödyntämiseksi päätettiin hankkia vesi-ilmanlämpöpumput.
– Meillä on kaksi 16 kW:n pumppua, ne pystyvät hyvin toimittamaan koko alueen lämpimän veden. On ollut erittäin onnistunut investointi.
Aurinkovoimala tuottaa sen verran energiaa, että laskennallisesti ravintolapalvelut ovat ympärivuoden 100% aurinkoenergialla tuotettuja ja näin hiilineutraaleja. Mäenpää kertoo, että investointi on ollut myös imagollinen asia, sillä sen myötä on voitu luopua öljystä.
– 10 000 litraa meni öljyä vuodessa. Olemme järvenrannalla, nyt on mukava kertoa, ettei ole enää öljysäiliöitä maan alla, kaikki on poistettu käytöstä. Asiakkaan kertovat yhteyttä ottaessaan myös lukeneensa aurinkoenergiasta.
– ProAgria kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Hyvin on osattu mitoittaa järjestelmä niin, että pystymme hyödyntämään kaiken, Mäenpää sanoo.
Jos upotus ei näy, katso tallenne Leader Satakunnan YouTubessa.
Katso esitykset:
Manner-Suomen maaseutuohjelma 2021–2022 yritystuet ja Business Finlandin energiatuki (Markku Almin esitys 12.4.2022)
Mistä liikkeelle energiahankkeissa? (Manu Hollménin esitys 12.4.2022)
Maaseutuyritysten kasvun portaat – suunnittelulla ja yhteistyöllä kannattavuutta (Annina Luotosen esitys 12.4.2022)
Maatilojen kannattaa hyödyntää NEUVOa energiahankkeisiin – Tenhon tilalla aurinkoenergia oli nappivalinta
ProAgria Länsi-Suomen Manu Hollmén kertoi maatiloille suunnatuista tuista ja opasti, miten kannattaa lähteä liikkeelle investoinneissa. Maatilojen energiahankkeet voivat saada maatalouden investointitukia ELY-keskukselta.
– Maatilojen kanttaa hyödyntää tässä NEUVO-palvelua tilanteen alustavaan kartoitukseen tai pohjaksi tarkemmalle selvittelylle, Hollmén kehotti.
Tenhon luomutilalla Ulvilan Kullaalla on luotettu aurinkosähköön jo useita vuosia. Alun perin emolehmä- ja lammastilan tilateurastamon ja myymälän energiakustannuksissa oli tarkoitus säästää oma tuulivoimala rakentamalla. Luvitus osoittautui kuitenkin hankalaksi ja tilalla päätettiin investoida tuulen sijaan aurinkopaneeleihin. Ensimmäisen investoinnin myötä tilalle rakennettiin vuonna 2017 15,3 kW:n laitteisto .
– Nälkä kasvoi syödessä ja toinen investointi tehtiin 2019, jolloin asennettiin lampolan katolle itä-länsi-suunnassa 72 paneelia käsittävä 19,8 kW:n järjestelmä, maatalousyrittäjä Juha Tenho selitti.
Hän kertoi, että järjestelmä on tuottanut viiden vuoden aikana noin 116 MWh. Suoraan kuluttajille lihaa myyvä tila on saanut investoinnistaan myös imagollista hyötyä. Myymälärakennuksen katolla olevat paneelit ovat olleet suosittu puheenaihe asiakkaiden kanssa.
–Oli yllätys itselle, että paneelit tuottavat käytännössä ympäri vuoden jotakin. Hiilijalanjälkeemme aurinkoenergia on vaikuttanut todella paljon, Tenho sanoi.
Jos upotus ei näy, katso tallenne MTK-Satakunnan YouTubessa.
Katso esitykset:
Rahoitusmahdollisuudet maatiloille (Manu Hollménin esitys 12.4.2022)
Aurinkoenergiaa tilatasolla (Juha Tenhon esitys 12.4.2022)
Suuren Energiaillan järjestävät yhteistyössä Leader Karhuseudun Energiaa elämään -hanke ja MTK-Satakunnan Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla -hanke.
