Partio on jokaiselle tuttu harrastus – vai onko? Monen tuntemat leirit ja retket ovat nekin tärkeä osa partiota, mutta näiden ohella tarjotaan arvokkaita elämäntaitoja. Uusi partio-ohjelma korostaa kestävän kehityksen edistämistä ja antaa työkaluja toimimiseen.

Suomessa on yli 700 toimivaa lippukuntaa eli partion paikallisyhdistystä. Yksi näistä on jo yli 70-vuotias Harjavallan Pirkat.

– Harjavallassa partio on seurakunnan työmuoto, ja se on varhaisnuorisotyön työmuodoista ehdottomasti suurin, kertoo Harjavallan Pirkkojen jäsen ja seurakunnan nuorisotyöohjaajana työskentelevä Hanna Joensuu.

Tyypillisesti partioharrastus aloitetaan kouluun mennessä sudenpenturyhmässä, mutta aloittamisella ei ole yläikärajaa. Lippukuntien toiminta jakautuu ikäryhmittäin perinteisesti sudenpentuihin, seikkailijoihin, tarpojiin, samoajiin ja vaeltajiin. Yhä useampi lippukunta järjestää myös perhe- ja aikuispartiotoimintaa – myös Pirkat.

– Perhepartioon ovat tervetulleita vanhempien kanssa jo alle kouluikäiset lapset. Aikuispartiossa meillä on monia, jotka ovat innostuneet mukaan lasten partioharrastuksen myötä, Joensuu kertoo.

Suomen yli 5000 viikoittain kokoontuvaa partioryhmää pyörivät vapaaehtoisten voimin. Partiosta innostuvat aikuinen voikin mahdollistaa harrastamisen useille lapsille.

Harjavallan Pirkkojen Tuki ry:n on laittanut Riihisaaressa sijaitsevaa partiokämppä Pirkka-Riihtä uuteen uskoon Leader-rahoituksen ja eri säätiöiden tuen avulla. Kaivo, aurinkokennot, pihan pelialue ja uusi kuivakäymälä mahdollistavat nyt majan monipuolisen käytön partiotoiminnassa. – Nyt pihalla on myös tilaa tehdä asioita. Piha oli pimeällä jopa vaarallinen, kuistin valo on helpottanut tilannetta. Valaistus on myös pienimmille partiolaisille turvallisuuden tuntua lisäävä asia, Hanna Joensuu sanoo.

Kestävän kehityksen tekoja ja kansalaisvaikuttamista

Jokaisella ikäkaudella on oma valtakunnallinen ohjelma, jota seurataan partiovuoden aikana ja opitaan uusia taitoja. Vaikka luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat ne, joista partio monesti tunnetaan, iso osa partiota ovat myös yhteiskuntaan liittyvät asiat.

Kansalaisvaikuttamiseen kannustavaa toimintaa on vahvemmin vanhempien ryhmissä, mutta jo 10-vuotiaat vierailevat kaupungintalolla tutustumassa, mitä siellä tehdään. Yli 18-vuotiaiden vaeltajaryhmissä tarjotaan työkaluja myös toimimiseen.

Partioon voi lähteä mukaan myös aikuisena. Anri Södergård ja Hanna-Leena Puosi kertovat, että Nakkilan partiolaiset käynnistelevät tänä vuonna aikuispartiotoimintaa. Nakkilan partiolaiset olivat järjestämässä vieraslaji-iltaa Nakkilassa kesäkuussa. Vieraslajeja on lippukunnassa käsitelty myös osana vanhempien ryhmien partio-ohjelmaa.

Uusi vuosien 2022–2023 partio-ohjelma keskittyy kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Uudessa ohjelmassa keskitytään luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen, mutta myös arjen taitoihin, kuten työhakemusten ja cv:n tekemiseen, Hanna Joensuu avaa.

Lasten ryhmien ohjaamisen ohella erityisesti isot partioleirit tarjoavat monipuolisia oppimisen paikkoja nuorille.

– Jos vastaat vaikka vesihuollon järjestämisestä isolla leirillä, se on jo aika vaativa tehtävä. Tavoite on auttaa nuoria saamaan esille partiossa hankittua työkokemusta ja hyödyntämään sitä työnhaussa, Joensuu sanoo.

Pirkka-Riihen modernisointi auttoi löytämään paikan uudelleen

Harjavallan Pirkat on onnellisessa asemassa, sillä lippukunnalla on käytössään oma eräkämppä Pirkka-Riihi. Riihisaaressa sijaitseva kämppä onkin kokenut melkoisen muodonmuutoksen viime vuosina. Paikkaa on modernisoitu toimintamahdollisuuksia parantaen, mutta samalla luontoa ja ekologisia arvoja kunnioittaen.

Merkittävimpiä toimia ovat pihaan saatu kaivo sekä aurinkokennojärjestelmä, jonka avulla saadaan tuotettua sähköä valaisun ja ilmanvaihdon tarpeisiin. Myös katto ja savupiippu on korjattu, asennettu uudet palotikkaat sekä rakennettu uusi kuivakäymälä ja kota ’Pikku-Riihi’. Saunakin on remontoitu.

– Sauna-, tiski- ja ruuanlaittovesi saadaan nyt omasta kaivosta. Tämä on iso etu, sillä ennen kaikki vesi pesuvettä myöten piti tuoda.  Juomaveden tuomme edelleen. Vesi on turvallista, mutta siinä on pieni sivumaku johtuen maaperästä, Hanna Joensuu kertoo.

Aurinkokennojärjestelmän (kämpän seinässä) myötä saatiin parannettua ilmanvaihtoa, saatiin valot ja myös puhelimien latausmahdollisuus usb-pistokkeiden myötä. Jälkimmäisin on nuorten puolesta oikein kiitelty parannus kämpän varusteluun. Nuotiopaikkaa laajennettiin, jotta useammat lettupannut mahtuvat mukaan. Hyvä tila on nyt myös retkiruuan kokkailuun.

Pirkka-Riihtä on kunnostettu Karhuseudun myöntämällä Leader-rahoituksella sekä paikallisten säätiöiden tuella. Hankkeita on toteuttanut eräkämpän omistava Harjavallan Pirkkojen Tuki ry.

Yhdistys perustettiin alun perin 80-luvun lopulla Pirkka-Riihen ympärille tukemaan partiotoimintaa Harjavallassa. Toiminta ehti jo vaipua hiljaiseloon, kunnes 2010-luvun alkupuolella silloinen Lounais-Suomen partiopiirin toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila yhdessä lapsuudentoveriensa kanssa päätti elvyttää yhdistyksen ja samalla Pirkka-Riihen toiminnan.

– Aikanaan nuorena saatiin Pirkka-Riihessä olla leireillä, halusimme mahdollistaa saman tuleville sukupolville. Ydintalkooporukka on ollut tiivis muutaman hengen ryhmä, Mannila kertoo.

– 80-90-luvuilla riitti, että oli ulkohuussi ja katto pään päällä. Nyt ihmiset kaipaavat partiossakin enemmän. Saunan käyttö oli minimaalista, koska vesi piti tuoda. Paremmat pesumahdollisuudet mahdollistavat pitemmät leirit ja retket.

Pikku-Riihi on kota, joka mahdollistaa ruuanlaiton, mutta myös yöpymisen.

Sekä Mannila että Joensuu korostavat, että etenkin piha-alueen kunnostaminen on käyttömukavuuden ohella lisännyt turvallisuutta.

– Piha oli ryteikköä, parkki- ja pelialue puuttui kokonaan.  Aurinkokennovalojen myötä pihalla on nyt lasten ja nuorten kanssa helpompaa ja turvallisempaa toimia. Iltakäyttö on lisääntynyt huomattavasti.

Vastuunkantoa itsestä, muista ja ympäristöstä

Pirkka-Riihessä on jatkossakin monenmoista kunnossapidon tarvetta. Tukiyhdistyksen aktiivien nyt asuessa muualla, aikuispartioryhmä on ottamassa Pirkka-Riihen hoitoa kontolleen.

– Partiokämpän olemassaolosta saamme kiittää myös alueen maanomistajaa, jota ilman toiminta ei olisi vuosien aikana ollut mahdollista, Kalle-Pekka Mannila sanoo.

Hanna Joensuu kertoo, että omalla retkipaikalla on iso merkitys lippukunnalle.

– Vaikka maalaiskaupungissa asutaan on etu, että 10 kilometrin päässä on ihan metsässä paikka, jossa eivät katulamput haittaa. Sudenpennuilla saattaa koti-ikävä iskeä ja epäilyttää siksi koko leirille lähteminen. Monia helpottaa tieto, että tarvittaessa täältä pääsee hakemaan kotiin kesken kaiken. Se laskee kynnystä ja kannustaa lähtemään, Joensuu pohtii.

– Myös tuttuus on valtti. Nykyään esimerkiksi nepsy-piirteet lapsilla ovat yleisempiä ja monelle valmiiksi tuttu ympäristö on helpompi. Ja helpottaahan se toiminnan suunnittelua, kun tietää olosuhteet.

Hanna Joensuu aloitti itse partiossa 10-vuotiaana. Hän on kolmannen polven partiolainen, ja kokee olleensa partion vaikutuspiirissä isän ja mummon kautta kauan aikaisemminkin. Harjavallan Pirkoissa hän on itse toiminut jo 30 vuotta. Joensuu sanookin, että on vaikea ajatella partiota harrastuksena – hänelle kuten monelle muullekin se on elämäntapa.

Kalle-Pekka Mannila näkee partion merkityksen lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistajana isona. Hän korostaa, että partio kasvattaa nimenomaan vastuunkantoon.

– Pienten kanssa lähdetään siitä, että ensin kannetaan vastuuta omista tavaroista, isompien kanssa toimintaympäristöstä. Partiossa kannustetaan huolehtimaan muista.

Tutustu siihen, miten eri-ikäluokat oppivat partiossa kestävän kehityksen tavoitteista, kuten köyhyyden poistamisesta, maanpäällisen elämän vaalimisesta, sukupuolten tasa-arvosta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Nämäkin Karhuseudun alueen lippukunnat ovat hyödyntäneet Leader-tukea

• Käppäräpartio ry hankki uuden koulutusaluksen meripartiolaisille. Hankkeen avulla haluttiin taata lapsille ja nuorille edellytykset harrastaa laadukasta, turvallista, aktiivista ja kansainvälistä meripartiotoimintaa Porin seudulla.
• Ahlaisten Ankkurit hankki kajakkivaraston kajakeille, jotta yhä useampi voi helpommin saada ne käyttöönsä.
• Kokemäellä toimiva Teljän partio hankki vaellustelttoja ja sup-lautoja leirejä ja viikkotoimintaa kehittääkseen.
• Noormarkun partiolippukunta Pääskyparvi paransi partiotilan varustelua ja järjestelmällisyyttä mm. kaapistoja hankkimalla.
• Meripartiolippukunta Ruoripojat kehitti omistamansa koulutusaluksen meriturvallisuutta.

Teljän partion sup-laudoista on ollut paljon iloa kesän leireillä. Kuva: Teljän partio / Teija Niittymäki.

Kestävän kehityksen viikko 26.9.-2.10. nostaa esiin maaseudun kestävän kehityksen työtä

Kestävän kehityksen viikolla Leader Karhuseutu esittelee kanavissaan erilaisia erityisesti sosiaalista ja ekologista kestävyyttä lisääviä tekoja ja toimintaa. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin varmistamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Tarkoitus on, ettei meidän hyvinvointimme vähennä tulevien sukupolvien hyvinvointia. Kestävyys muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävämpi toiminta liitetään usein luopumiseen ja unohtuu, että se voi tarkoittaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia, hyvää mieltä tai säästettyjä euroja.

Karhuseudun oman Energiaa elämään -hankkeen kautta autetaan Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Porin maaseutualueiden ja Luvian yhdistyksiä tekemään omassa toiminnassaan kestävän kehityksen työtä sekä oppimaan lisää kestävistä valinnoista.

Ota seurantaan #kestäväkarhuseutu ja seuraa Kestävän kehityksen viikolla Karhuseudun kanavia.

—-

Juttu julkaistu alun perin elokuussa 2022.